Edellisessä kirjoituksessani pohjustin jo hieman sitä, että yrittäjäksi aikovan on tehtävä paljon valintoja jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Yksi tärkeimmistä valinnoista itselläni oli toimeentulon varmistaminen yrityksen alkuvaiheessa, sillä taloudellinen epävarmuus aiheuttaa aika paljon stressiä ainakin näin asuntovelallisen äidin näkökulmasta.

Pohdin hetken ennen kirjoituksen julkaisemista, onko varsinkaan yrittäjän järkevää kertoa omista raha-asioistaan. Kuitenkin tulin siihen tulokseen, että Suomessa puhutaan aivan liian vähän rahasta ja toimeentulosta, ja haluan omalta osaltani rikkoa näitä tabuja. Joten sitten mennään!

Starttiraha

Mikäli takataskussa ei ole riittävää puskuria ensimmäisten 4 – 6 kuukauden varalle, vaihtoehtoina on yleisimmin starttiraha tai yrittäminen ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Starttirahaan liittyy paljon ehtoja, joiden tulee täyttyä jotta starttirahaa saa. Starttiraha ei siis automaattisesti kuulu kaikille yrittäjille, vaan sitä täytyy erikseen hakea ja se voidaan myös evätä. Starttirahaa voi saada, jos olet

• työtön työnhakija
• siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esim. palkkatyöstä tai kotityöstä
• olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat toimintaa päätoimiseksi

Starttirahan saamisen perusteena ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, tarpeellisuus toimeentulon kannalta sekä riittävät valmiudet yritystoimintaan, joka tarkoittaa usein jonkinlaisen yrittäjyyskurssin käymistä esimerkiksi TE-palveluiden järjestämillä kursseilla. Lisäksi liian kilpailtu toimiala paikkakunnalla voi olla este starttirahan saamiselle, sillä starttiraha ei saa vääristää kilpailua. Myös edellisessä kirjoituksessa mainitsemani laskelmat tulee olla tehtynä, samoin liiketoimintasuunnitelma.

Erityisen tärkeää kuitenkin on, että yritystoiminta on aloitettu vasta starttirahan myöntämisen jälkeen.

Älä siis hae y-tunnusta (ellet tietenkin toimi jo sivutoimisena yrittäjänä), äläkä aloita liiketoimintaa ennen starttirahapäätöstä. Kuulemani mukaan myös maksuhäiriömerkinnät voivat estää starttirahan saannin.

Paikallinen TE-toimisto päättää, myönnetäänkö hakijalle starttiraha. Päätöksessä otetaan huomioon muun muassa alan yritysten kilpailutilanne ja uuden yritystoiminnan tarve paikkakunnalla.

Starttirahaa voi saada normaalitilanteessa enintään vuodeksi, ja sen määrä on kirjoitushetkellä 33,78 € päivältä (n. 700 € / kk). Etuutta maksetaan viideltä päivältä viikossa, ja maksat siitä veroa oman veroprosenttisi mukaan.

Ansiosidonnainen päiväraha

Itse päädyin toiseen vaihtoehtoon, eli aloitin yrittämisen työttömyysturvan turvin, sillä ansiosidonnainen päiväraha on omalla kohdallani merkittävästi suurempi kuin starttiraha, vaikkakin kestoltaan lyhyempi. Starttirahaahan voi saada kokonaisuudessaan vuodeksi, kun taas päiväraha on katkolla neljän kuukauden jälkeen. Tämä vaihtoehto ei mielestäni ole järkevä, ellet ole ollut niin pitkään töissä että työssäoloehtosi on täyttynyt ja olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. En itse ollut tästä vaihtoehdosta edes tietoinen avatessani keskustelua yrittäjäksi ryhtymistä!

Yrityksen perustamisen jälkeen TE-palveluille tehtiin selvitys, jonka mukaan minun on mm. mahdollista ottaa vastaan kokoaikatyötä sinä aikana, kun saan soviteltua päivärahaa.

Kyllä, jos valitset tämän vaihtoehdon, sinun on oltava työmarkkinoiden käytettävissä ja haettava kokoaikatyötä.

Itselläni tämä on helppoa, sillä työ on aika- ja paikkariippumatonta, mutta esimerkiksi kivijalkakauppaa yksin pyörittävälle tämä voisi osoittautua hankalaksi.

Tässä vaihtoehdossa yrittäjyyden sivu- tai päätoimisuutta ei arvioida TE-palveluiden toimesta ensimmäisen neljän toimintakuukauden aikana. Neljän kuukauden jälkeen saan selvityspyynnön, jonka perusteella statukseni arvioidaan. Sen jälkeen olen joko päätoiminen yrittäjä ja tipahdan tilastoista pois, tai jos taas yrittäjyys katsotaan sivutoimiseksi, voin edelleen saada soviteltua työttömyysetuutta. Uskon, että neljässä kuukaudessa yrityksellä on jo säännöllisiä tuloja riittävästi. Tällä hetkellä siis ilmoitan kuukausittain yrityksen tulot ja menot etuuden maksajalle (omassa tapauksessani Toimihenkilöliitto ERTO), ja he laskevat sen perusteella ansio-osan jonka saan perusosan päälle.

Tässäkin vaihtoehdossa on huonot puolensa, sillä työtunnillisten päivärahahakemusten käsittely kestää tällä hetkellä reilut kaksi viikkoa, jolloin rahojen pitäisi riittää neljän viikon sijasta yli kuudeksi viikoksi. Onneksi yritys on jo pyörähtänyt käyntiin, ja rahaa tulee muualtakin.

Pohdi siis kumpi vaihtoehto kannaltasi olisi parempi, ja selvitä suunnittelemasi yrityksen toimialan kilpailutilanne paikkakunnallasi.

Ja oikeasti, tee ne laskelmat jo nyt. Vain siten voit tietää, onko yritykselläsi mahdollisuutta selviytyä ensimmäisistä kuukausista ja onko toiminta jatkossa kannattavaa. Ole yhteydessä uusiyrityskeskuksiin ja TE-toimistoon, molemmista saa oikeasti apua yrityspohdintoihin.

(Teksti on omaani, samoin näkökulmat ja pohdinnat. Tarkista aina faktat esim. TE-palveluiden sivuilta, sillä tieto ja ehdot voivat muuttua.)